Angorakanit

Angorakanit – pienet villantuottajat

Angorakani on pitkäkarvainen kanin muoto, joka on jalostettu tuottamaan hienoa karvaa. Karva keritään ja siitä kehrätään lankaa.

Angoravilla on arvokasta ja siksi ulkomailla sen tuotannossa on havaittu vakavia eläinoikeudellisia rikkomuksia.

Ruukin Kehräämön yhteistyökumppani on kotimainen Viiliniityn tila, jossa toiminta on eläinrakasta ja eettistä.

Puhuessamme angorasta tarkoitamme aina angorakanin villaa. Mohair on virallinen nimitys Angoravuohen villalle.

Satiiniangorakani tuottaa korkealaatuista ja hienoa villaa
Satiiniangorakani nauttimassa ilta-auringosta

Historian havinaa

Angorakanin alkulähteen epäillään olevan Turkissa, josta sen nimikin (Ankara) mahdollisesti tulee. 1500 -luvun Englannissa angorakaneista on tehty ensimmäiset kirjalliset merkinnät. Henrik VIII:n aikakautena English Silk Hare, oli erittäin arvostettu materiaali eikä sitä saanut viedä ulos maasta. 

Ranska on ollut johtava angorakanien kasvattaja 1960 -luvulle asti. Muita suuria tuottajamaita ovat Kiina, joka on vallannut markkinat 90 % -osuudellaan sekä Japani, Korea, Intia, Saksa, Chile, Argentina ja Unkari. Angorakanin villan tuotanto oli huipussaan 1990 -luvulla. Viime vuosikymmeninä villan tuotanto tasoittunut. Vuonna 2014 tuotettiin noin 10 000 tonnia angorakaninvillaa vuodessa. Se onkin kolmanneksi tuotetuin eläinkuitu maailmassa. 

Erilaiset angorakanit

Koska angorakaneja alettiin jalostaa eri maissa samanaikaisesti syntyi useita erilaisia angorakanin alalajeja, joiden villa on hieman erilaista ja eri tarkoituksiin sopivaa. 

Ranskalaista angoraa on kehitetty 1700 -luvulta lähtien. Se on väriltään valkoista ja villa on kehitetty helposti käsiteltäväksi kuiduksi teolliseen tuotantoon.

Saksalainen angora on kehitetty englantilaisesta angorakanista ja sen tärkein ominaisuus on pehmeän, tiheän ja tasaisen karvan tuotto. Tämä laji tuottaakin eniten villaa. Keho on putkimainen, mikä helpottaa kerimistä. 

Polveutuu englantilaisista angorakaneista, mutta nykymuoto kehitetty Yhdysvalloissa.  Tällä lajilla on erityisen tiheä ja pehmeä karvapeite ja eläin on pallomainen. Karva huopuu helposti. Englantilainen on kaikkein pienikokoisin angoralaji.

Satiiniangora polveutuu ranskalaistyyppisistä angoroista ja satiinikarvaisista lyhytkarvoista. Se kehitettiin 1930 -luvulla. Satiiniangoran karva on erittäin hienoa ja taittaa valoa kauniisti, mutta se todettiin liian heikoksi koneellisesti kehrättäväksi. 

Piirteitä sekä englantilaisesta että ranskalaistyyppisestä angorasta. Karvoitus lähempänä englantilaista angorakania. Pohjoismaista angoraa on useita eri värejä.

Kiinalainen angora on kehitetty saksalaisesta ja ranskalaisesta angorasta sekä uuden-Seelannin valkoisesta angorasta. Angoravillan suurtuottajat käyttävät angoraristeytyksiä, joissa saksalaista angoraa 70 – 90% ja ranskalaista angoraa 5 – 10%.

Jättiläisangora on kehitetty isokokoisista saksalaistuonneista Yhdysvalloissa. Kanin paino on vähintään 4,3 kg.
Lisäksi  on olemassa mm. jamora, kääpiöangora ja angoraturkkisia luppia.

Angorakanit
ruskea angorakani
tuuheakarvainen angorakani

Angoravillan ominaisuudet

Angorakuitu on kuivaa ja rasvatonta, kuten alpakkakuitukin. Angorakarvoissa on ilmatäytteisiä onteloita, jotka antavat karvalle ominaisen kiillon. Ontelot tekevät myös karvasta hauraan ja helposti katkeilevan ja siksi karva itsessään ei kestä kovaa kulutusta. 100 % angoralanka on erittäin lämmintä, kevyttä ja pehmeää. Kuitenkaan siinä ei ole alpakankuidulle ominaista kestävyyttä ja joustavuutta. Yhdistettynä alpakka/villisilkkikuituun angoralanka kestää paremmin kulutusta.

Kuten alpakankuidulla myös angorakuidulla on suuri kosteudenimemiskyky. Se pystyy imemään kosteutta sisäänsä jopa 60 % (omaan painoonsa nähden) tuntumatta silti kostealta. Angorakuidulla on myös suuri lämmöneristyskyky, kuten alpakankuidulla. Karvojen ilmaontelot säätelevät lämpötilaa ja kehon tuottama lämpö häviää hitaasti hienokuituisen neuleen läpi. Lämmönerityskyvyltään angora on jopa 10-kertainen lampaanvillaan verrattuna. Toisaalta angorakanin kuitu on haasteellista kehrättävää juuri hienosyisen rakenteen ja joustamattomuuden vuoksi. Kehrääminen koneellisesti vaatiikin suurta ammattitaitoa. 

Angorakani keritään 3 – 4 kuukauden välein, jolloin karva on kasvanut vähintään 6 cm pituiseksi. Koska karva on tiheä ja nopeakasvuinen sen huopaantumista ja takkuuntumista on varottava. Kaikki karva ei sovellu villantuotantoon. Hyvällä hoidolla ja oikealla ruokavaliolla yksi kani tuottaa kerinnässä n. 200 g kehruukelpoista villaa. Trimmauksessa kanille jätetään sille ominaiset tunnuspiirteet, korvatupsut ja kirsukarvat. Angorakanin villasta on erotettavissa neljäntyyppistä kuitua:

  • Peitinkarva
  • Kahdenlaista välivillaa
  • Pohjavilla

Angorakaneilla on kahta eri tyyppistä karvatuppea, joista toisesta kasvaa kaikkia neljää kuitutyyppiä, toisista vain pohjavillaa ja pohja-välivillaa. Erityyppisillä angoroilla näitä kuituja ja karvatuppeja kasvaa suhteessa eri määrä, myös kuitujen karkeudessa on eroja. Nämä ovat kriteereinä villan hienouden laatuarvioinnissa. 

Angoravilla on ominaisuuksiensa ja pienten tuotantomääriensä vuoksi laskettu luksustuotteeksi jo vuosisatoja. Viime vuosina otsikoihin ja julkisuuteen on noussut videoita epäeettisestä toiminnasta angorakanien kasvattajien keskuudessa. Huolehdithan siis, että käyttämäsi villa on vastuullisesti tuotettua!
Sini Honkala

Villiniityssä kanien kerintä on eläinystävällistä ja suoritetaan kanien ehdoilla. Ruukin Kehräämöllä angorakanivillasta kehrätään lankaa. Meidän käyttämämme sekoitussuhde on yleensä 90 % angoraa ja 10% alpakkaa tai villisilkkiä.

  

Katso video, miten Villiniityn kanit keritään. 

Lähteet:

Gamze Süpüren Mengüç, Nilgün Özdil ja Gonca Özçelik Kayseri. (2014). Physical Properties of Angora Rabbit Fibers. American Journal of Materials Engineering and Technology, vol. 2, no. 2. 

E. Dirgar ja O. Oral. (2014). Yarn and Fabric Production from Angora Rabbit Fiber and Its End-Uses. American Journal of Materials Engineering and Technology, vol. 2, no. 2 (2014): 26-28.

Guzin Kanturk Yigit (2014). Angora Rabbit Fiber Production in the World and Turkey. American Journal of Materials Engineering and Technology, vol. 2, no. 2 

Levent Onal, Mahmut Korkmaz1 ja Mustafa Tutak.(2007). Relations between the Characteristics of Angora Rabbit Fibre. Department of Textile Engineering, Erciyes University, Kayseri, Turkey. Kocasinan Vocational School, Erciyes University, Kayseri, Turkey

Leena Boswell, PP-esitys, Kaniinin kasvattajat ry

Piia Honka, Villiniityn tila

Kuvat:

Leena Boswell ja Piia Honka